Petunia ja Pioni muuttivat viikonloppuna uusiin koteihinsa Kotkaan. Kotiutuminen on kuulemma sujunut hyvin, ja pennuista on paljastunut ihan uusia luonteenpiirteitä. Molemmat ovat kovia juttelemaan ja hakevat paljon lohtua ihmisestä. Varsinkin pikku-Pii on todellinen keikistelijä ja vaatii huomiota varsin kovaäänisesti. Myös meille ihmisemoille eron hetki oli haikea, vaikka tiesimmekin että pennut pääsevät hyviin ja rakastaviin koteihin. Toivottavasti vielä tapaamme monet, monet kerrat.

Pentujen viimeiset päiväunet yhdessä

Petunia ja Pioni

Äiti pesee Petunian huolellisesti ennen matkaa uuteen kotiin

Aurinkokylvyssä Manteli ja Pioni

Pikku-Pioni odottaa uutta kotiväkeään

Pioni osaa keikistellä

Prunus asustelee siis vielä kanssamme. Kissanpentukoulussa on nyt menossa erikoistumisvaihe, Prunus on saanut olla yötkin meidän kanssa, se nukkuu kainalossa, peiton alla, tyynyllä, jalkopäässä. Se tuo yöllä meille leluja (=saalista) ja osaa äitinsä tavoin pyytää yöpalaa. Sisarusten lähdettyä on sekin hakenut enemmän läheisyyttä ihmisistä. Manteli onkin selvästi alkanut vieroittaa Prunustakin.

Prunus emon kainalossa

-Mihin minun leikkikaverit katosivat? Prunus ihmettelee

Prunus

Manteli on nyt suorittanut velvollisuutensa äitinä. Kaksi kaunista ja tervettä pentuetta se on saattanut maailmaan ja kasvattanut niistä kilttejä ja reippaita kissoja. Vappuaatoksi on varattu eläinlääkärille aika leikkausta varten, koska enempää pentueita ei Mantelille ole suunniteltuna.

Manteli

Mantelista on tulossa jo mummokissakin! Nekun veli Nestori on tavannut tyttökissoja ja pentuja on tulossa ihan lähiaikoina.