Komea kolliherra Maxwell matkusti kutsuhuudot kuultuaan Tampereelta Mantelin luo. Aivan ensi silmäyksellä lempi ei roihahtanut, mutta saatuaan tutustua yön yli, alkoi kiinnostus herätä. Maxwellista kuoriutuikin oikea hurmuri, jota Manteli ei vain voinut vastustaa. Iltapäivän lempimisen jälkeen alkoi jo hieman hienotunteisuuskin karista ja Maxwell joutui viettämään yön yksin sviitissään. Mutta aamulla taas lempipuuhat saivat jatkua.

Maxwell vietti Katajamäellä yhteensä viisi päivää, joista kaksi he saivat olla Mantelin kanssa yhdessä. Loput päivistä Max joutui tyytymään ihmisseuraan, mikä ymmärrettävästi ei ollut läheskään yhtä viehättävää kuin tuon pienen kissaneiti Mutikaisen seura. Parhaamme kuitenkin yritimme ja toivomme että Maxwell viihtyi.

Suuri ihmetyksen aihe oli että talon muut kissat eivät reagoineet millään lailla tähän kollituoksuiseen vieraaseemme. Edes Konsta - suuri ja tärkeä järjestyksenvalvoja - ei ollut milläänsäkään vaikka yläkerrasta välillä kuului lemmenääniä tai kaihoisaa naukunaa.

Eilen Maxwell siis matkusti takaisin kotiinsa, perheensä ja pikkuveljensä luo. Kovasti ehdimme tuohon seuralliseen ja hurisevaan kissaherraan noiden päivien aikana kiintyä, ja haikeaa oli hänet laittaa kotimatkalle. Toivomme tietenkin että vielä tapaisimme. Nyt jäämme siis odottelemaan tuottiko vierailu tulosta; jotakin pientä, pehmoista ja kissanpennulle tuoksuvaa...

Ja tässäpä vielä kuvia komeasta sulhasesta ja kauniista morsiamesta:

Ihan(an) hassu poika!

Maxwell komeana

Väsyttää jo...

*huokaus*

Pikku säpinkäinen

Hetken sentään malttaa Mantelikin olla paikallaan

 

Ja viimeiseksi vielä K-18 materiaalia...