Tämä tuli mieleeni, kun kissanpennun hännän alle katsoin. Prunus on poika, siitä ei ole ollut epäilystäkään. Pioni on tyttö, sen näkee jokainen jo etupäästä. Mutta Petunia! Se ei olekaan ihan selkeä tapaus. Pitkällisen vertailun ja harkinnan jälkeen näyttääkin siltä, että siitä on kasvamassa kollikissa. Voi hyvä ihme sentään, meitä on huijattu! Eikä Mantelikaan sanonut meille mitään.

Pentulaatikossa on käynyt vieraita. Nekku-isosisko on päässyt tekemään tuttavuutta pentujen kanssa. Ja voi sitä riemua! Jos kissanpennuilla olisi päiväkoteja, olisi Nekku siellä hoitotätinä unelma-ammatissaan. Antaumuksella se pissattaa pennut, nuolee ja hoitaa, juttelee ja paijaa. Jotenkin ihmeellistä on, miten pennut kuitenkin erottavat, että Nekku ei ole niiden emo. Emolle eivät isottele tai rettelöi, mutta Nekun kimpussa ovat kuin herhiläiset! Yksi puree takajalasta, toinen etujalasta ja kolmas ponkaisee suoraan kuonoon kiinni. Ne säpyttävät takajaloilla ja repivät turkista. Eihän tuo vielä Nekkua haittaa, mutta entäs muutaman viikon kuluttua, kun pennuilla on hampaat ja kunnon kynnet.

Niin, ja omia pentuja Nekulle ei ole tulossa, ainakaan tällä kertaa. Kosiomatka Helsinkiin Junnu-kollin luo ei tuottanut tulosta ja nyt on edessä uuden sulhasen etsintä. Onkohan kissoille olemassa senssipalstaa, jonne voisi laittaa ilmoituksen?